Millaiset valmiudet AMK-tutkinto antaa mekaniikkasuunnittelijan työhön?
Syksy on taas täällä ja opiskelijoille se tarkoittaa opintojen alkamista tai jatkumista. Tärkein motiivi hakeutua opiskelemaan tiettyä koulutusalaa on useimpien kohdalla halu työllistyä kyseiseen koulutusalaan liittyviin työtehtäviin.
Valtaosalla Optotecin mekaniikkasuunnittelijoista on konetekniikan insinöörin AMK-tutkinto. Moni kyseistä tutkintoa opiskeleva, mekaniikkasuunnittelijan työstä haaveileva varmasti miettii, kuinka hyvät eväät kyseinen tutkinto tarjoaa tähän työhön. Paras henkilö arvioimaan asiaa lienee sellainen, jolla on jo jonkin verran alan työkokemusta mutta kuitenkin vielä opinnot tuoreessa muistissa. Niinpä kysyimme mekaniikkasuunnittelijaltamme Matiakselta, joka on reilu vuosi sitten valmistunut konetekniikan insinööri, millaiset valmiudet hän kokee saaneensa mekaniikkasuunnittelijan työhön opintojensa kautta.
Kun on innoissaan ja kiinnostunut alasta, opiskelu ei tunnu opiskelulta
Omalla kohdallani opinnot sujuivat mallikkaasti, sillä minulla on palava into ja mielenkiinto tekniikan alaan. Tarina alkoi perinteisesti siitä, kun lapsena leluja piti purkaa osiksi, vain siksi että kiinnosti tietää miten ne toimivat. Tarina jatkui mopojen ja autojen kautta rasvamonttuun raskaskonekorjaamolle, josta ponnistin opiskelemaan Oulun ammattikorkeakouluun konetekniikkaa. Tutkintolinjaksi valikoitui koneautomaatio, sillä sähkötekniikka ja ohjelmointi olivat mielenkiintoinen uusi maailma mekaanisten laitteiden rinnalla.
Koulutus on mielestäni onnistunut jo lähtökohtaisesti siinä, että se ei aina tuntunut edes opiskelulta. Osa oppimistani asioista oli niin mielenkiintoisia, että aihetta saattoi tutkia lisää vielä itsekseen, tai harjoitella esimerkiksi koneistuslaitteiden käyttöä omien projektien merkeissä.
Perustiedot tekniikasta vankalla pohjalla
Koulutus lähti hyvin liikkeelle perusteista, esimerkiksi osien koneistuksesta ja erilaisten laitteiden ja koneiden käytöstä. Itse koen nykyisessä työssäni hyödylliseksi erityisesti perusosaamisen koneistuksesta, sillä sen ansiosta osaan ottaa huomioon, miten suunnittelemani osat voidaan valmistaa kustannustehokkaasti, tai miten osan muodot ja materiaalit vaikuttavat sen valmistukseen ja kestävyyteen.
Toinen perustaito, johon panostettiin opinnoissa paljon, oli suunnitteluohjelmien käyttö. Lisäksi suunnittelua tehtiin myös muilla tavoin, esimerkiksi paperille piirtämällä ja laskemalla. Vaikka tämä osa opintoja vaati suurta panostusta, se on yksi tärkeimmistä asioista konetekniikan opinnoissa, sillä se luo mielestäni pohjan koko suunnittelutyölle; sille miten hahmottaa ja ymmärtää rakenteita, mekanismeja, yksittäisiä piirteitä ja suuria kokonaisuuksia.
Perinteinen laskeminen on mielestäni tärkeä taito, sillä itselle se toimii edelleen työssäni tarkistuskeinona tilanteissa, joissa haluan olla täysin varma suunnittelutyön onnistumisesta. Esimerkiksi kiinnityspultin tai teräspalkin kestävyyden voi todeta suunnitteluohjelmalla tehdyn simuloinnin avulla, mutta joissain tilanteissa voi olla syytä tarkistaa asia piirtämällä ja laskemalla se paperille.
Koulutus tarjoaa tilaisuuksia tehdä ja nähdä
Kun perustiedot ovat kunnossa, voi osaamista laajentaa helpommin joka suuntaan. Koska opintojen aikana kaikkea ei ehdi oppia, perustietojen jälkeen seuraavaksi tärkein oppimani taito on tiedonhakutaito, sillä kaiken tiedon haalimisen sijaan on tärkeämpää osata etsiä juuri se oikea tieto, jota juuri kyseisessä hetkessä työtehtävään tarvitsee. Vankan perustiedon avulla osaa suodattaa eteen tulevista tiedoista sen, mikä on ensinnäkin oikeaa tietoa, eli valita vakuuttavista lähteistä luotettavaa tietoa, jonka pohjalta omaa osaamistaan kartuttaa. Toisin sanoen: sen sijaan että muistaisi kaiken ulkoa, on tärkeämpää tietää, mistä tiedon löytää.
Kirsikkana kakun päällä ammattikorkeakoulussa pääsee myös tekemään ja näkemään kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Itselleni ehti kertyä takataskuun useita yritysvierailuja Saksassa ja Suomessa, innovaatiokilpailun 3. sija ja yritysideakilpailun 2. sija. Lisäksi työkokemusta kertyi kesätöiden, projektiharjoittelun ja opinnäytetyön kautta uusien innovatiivisten tekniikoiden ja laitteiden parissa.
Konetekniikan opinnot vastaavat työelämän tarpeisiin hyvin
Konetekniikan alalla ainakin suunnittelutoimistossa tärkeimmät asiat osuvat hyvin yhteen koulutuksen kanssa, sillä työssä pärjäämiseen tarvitaan vankkaa perustietoa ja syventymistä tärkeimpiin perusasioihin, sekä avointa mieltä ja kiinnostusta kaikkeen tekniikkaan liittyvään, jotta uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen on jatkossa helpompaa. Uutta nimittäin pitää pystyä oppimaan, sillä on paljon asioita, joita ei ole mahdollista opettaa koulussa. Jokaisessa työpaikassa on esimerkiksi hieman erilaiset ohjelmistot tietojenkäsittelyyn, etäyhteyksiin, tietoturvaan ja niin edelleen. Etenkin etätyötä tehdessä myös oman työn johtaminen, aikatauluttaminen ja työmäärien arviointi ovat uusia asioita, jotka opitaan yleensä vasta tekemällä.
Työelämä vaatii paljon, ja tietoa on nykypäivänä käsittämättömät määrät saatavilla. Korkeakouluissa koulutetaan ihmisiä lukemattomille eri aloille ja työtehtävien sisälläkin voi olla suurta hajontaa siinä, mitä tietoja ja taitoja työssä pärjääminen vaatii. Korkeakouluilla on siis todella vaativa tehtävä saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Omalla kohdallani voin ilokseni todeta, että ammattikorkeakoulu on onnistunut tässä hyvin.