Millainen on hyvä tuote?
Jokainen on varmasti joskus törmännyt tuotteeseen, jonka on voinut todeta olevan hyvä tuote, ja varmasti jokaiselle on myös tullut vastaan tuote, jonka on voinut todeta olevan huono. Mutta mikä tai kuka loppukädessä määrittää sen, onko tuote hyvä vai huono?
Mitä "hyvä tuote" oikeastaan tarkoittaa?
Kysymys ”onko tuote hyvä?” on yksi keskeisimmistä kysymyksistä, mitä tuotekehityksen ympärillä pohditaan, vaikkei sitä usein ääneen sanota. Olitpa sitten tuotteen suunnittelija, tuoteyritys tai loppukäyttäjä, on ilmiselvää, että kaikki haluavat hyvän tuotteen, mutta mitä ”hyvä tuote” oikeastaan tarkoittaa?
Vastaus riippuu osittain myös siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Tuotteen suunnittelijalla, tuoteyrityksellä ja loppukäyttäjällä on kullakin useita, keskenään hyvin erilaisiakin arvioon vaikuttavia kriteerejä, mutta ainakin yksi yhteinen arviointikriteeri löytyy: ”Vastaako tuote siihen tarpeeseen, johon se on tehty?”
Tuotteen tulee täyttää sille asetetut vaatimukset ja odotukset
Kun ideasta kehittyy useiden vaiheiden jälkeen valmis tuote, tarpeisiin vastaaminen on selkeä punainen lanka tuotteen matkalla suunnittelijalta loppukäyttäjälle asti. Tällä polulla vaatimukset ja odotukset muuttuvat, mutta pysyvät koko ajan mukana jossain muodossa:
- Tuoteyritys haluaa, että tuote täyttää loppuasiakkaan tarpeet ja toiveet. Koska tuoteyritysten liiketoiminta perustuu lähtökohtaisesti tuotteiden myyntiin ja siitä saatavaan katteeseen, on kustannustehokkuus tuoteyritysten näkökulmasta usein yksi keskeisimpiä määrittäjiä tuotteen hyvyyttä arvioitaessa.
- Suunnittelija haluaa, että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset, jotta asiakasyritys on tyytyväinen työhön ja että asiakasyritys saa sen mitä haluaa ja tarvitsee.
- Loppukäyttäjä haluaa, että tuote täyttää sen tarpeen, jota varten tuote päätettiin hankkia.
Brändi ja mielikuvat vaikuttavat
Loppukäyttäjän kohdalla tarpeiden täyttäminen ei kuitenkaan ole aina yhtä selkeä ja täysin loogisesti määriteltävä asia, sillä myös tuotteen brändiarvo vaikuttaa siihen, millaisen tuotteen loppukäyttäjä haluaa ja kokee tarvitsevansa. Vaikka autokaupoilla oleva henkilö tarvitsee pohjimmiltaan vain ajoneuvon, jolla pääsee paikasta A paikkaan B, ei silti ole yhdentekevää, minkä merkkinen tai värinen auto on. Merkki ja väri ovat merkityksettömiä, jos mietitään puhtaasti vain tärkeimmän tarpeen täyttämistä eli liikkumista. Auton hankinta on hyvä esimerkki siitä, miten mm. merkkiin ja brändiin yhdistettävät mielikuvat vaikuttavat ostopäätökseen ja tuotteen hyvyyden arvioimiseen. Joku on vahvasti sitä mieltä, että tämä tietty automerkki on hyvä ja luotettava, kun taas toisen henkilön mielestä kyseinen automerkki on huono.
Joissain tapauksissa tällaiset ns. ”loogista ajattelua” vastaan olevat asiat saattavat painaa vaakakupissa enemmän, joten myös tuotekehitysprojektin aikana kannattaa muistaa pohtia, kenelle tuote on suunnattu, millaisia mielikuvia ja ajatuksia tuotteella pyritään luomaan ja miten ne sopivat yhteen tuotteen ulkonäön ja fyysisten ominaisuuksien kanssa.
Onnistunut suunnittelutyö määrittää lopullisen tuotteen suunnan
Suunnittelijana on välillä vaikea todentaa tarpeiden toteutumista etenkin loppukäyttäjän osalta, sillä tuotekehitysprojektin jälkeen suunnittelija ei välttämättä näe valmista tuotetta lainkaan. Jotta tuotekehitysprojektin lopputuloksena on hyvä tuote, on tärkeää määritellä projektin alussa lähtötiedot riittävän tarkkaan, jotta lopputulos vastaa tarpeeseen.
Tuotekehityksen ammattilaisina työkalumme ja toimintatapamme ovat muotoutuneet sellaisiksi, että etenkin projektin alussa tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa mahdollistaa tarpeeksi tarkkojen lähtötietojen kokoamisen. Lähtötietojen avulla saadaan koko suunnittelulle tarkat reunaehdot ja suuntaviivat, joilla tuote lähtee kehittymään haluttuun suuntaan jo projektin varhaisessa vaiheessa. Tämä usein myös nopeuttaa tuotteen saattamista valmiiksi tuotteeksi, kun projektin aikana ei tarvita useita ”parannuskierroksia” eikä valmistuksen tai kokoonpanon osalta synny yhtä herkästi teknisiä haasteita ja ongelmia. Onnistuneen suunnittelutyön lopputuloksena on kaikkia osapuolia miellyttävä lopputulos, eli hyvä tuote.
Vaikka jokaisella on hieman eri näkökulma ja tätä kautta erilaiset vaatimukset ja odotukset, jokaisen tapa arvioida tuote on pohjimmiltaan sama, tai ainakin samankaltainen: Jos tuote täyttää kaikki sille annetut vaatimukset ja odotukset, eikös kyseessä silloin ole hyvä tuote?